Päivähoito ja varhaiskasvatus lapsen silmin
- Tutkimus toteutettiin valmisteilla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia työstävän työryhmän tueksi.
- Tarkoituksena saada kuuluviin lapsen ääni: Lasten mielipiteisiin ja tulkintoihin paneutuminen voi tarjota aikuisille ja päätöksentekoon uusia oivalluksia siitä, mitä lasten elämä on ja millaisia merkityksiä lapset sille antavat.
- Pyritään myös kehittämään lasten vaikutusmahdollisuuksia varhaiskasvatuksen arkeen ja ympäristöön.
- Lasten arviointiin sovellettiin ns. Mosaiikki-menetelmää (Mosaic approach), jossa muun muassa visuaalisin ja keskustelun menetelmin pyritään kuulemaan lasten näkemyksiä.
- Aineistoa pyrittiin hankkimaan eri puolilta Suomea ja erilaisissa päivähoidon muodoista.
- Osallistujat 2–6-vuotiaita lapsia: Tutkimusaineisto käsittää lähes 200 valokuvaa ja 24 keskustelua, joihin osallistui 48 lasta.
- Lapsia pyydettiin ottamaan pareittain kuvia 1) sellaisista päivähoidon paikoista, tiloista tai asioista, jotka ovat heille mieluisia, 2) sellaisista paikoista tai asioista, joista he eivät pidä. Lisäksi he ottivat kuvia 3) seikoista tai paikoista, jotka ovat heidän mielestään jostain muusta syystä tärkeitä.
- Kuvista juttelemisen lisäksi lasten kanssa keskusteltiin siitä, miksi he ajattelevat olevansa hoidossa, mikä ero on kotona ja hoidossa olemisessa, mikä aikuis(t)en toiminnassa on heidän mielestään tärkeää hoitopaikassa ja miten hoitopaikkaa tai sen toimintaa voisi parantaa/muuttaa.
- Tutkimuksen tuloksia:
”Tutkimukseen osallistuneille lapsille näytti olevan melko vaivatonta ymmärtää, että päivähoidolla tai varhaiskasvatuksella on monia tehtäviä. Päivähoidon tai varhaiskasvatuksen työvoimapoliittinen tehtävä oli heille itsestään selvä asia. Tämä tuli esille erityisesti perhepäivähoitoon tai päiväkotiin tulemisen perusteluissa. Kun päiväkodissa tai perhepäivähoidossa sitten oltiin, tarkastelu suuntautui päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen lapsille suunnattuna toimintana. Tässä yhteydessä kaverisuhteet, leikki ja aktiivinen toiminta nousivat esille.”
”Lapsille ei tutkimuksen tulosten perusteella näytä olevan yhdentekevää, millainen paikka perhepäivähoito tai päiväkoti on. Päivähoitopäivä näyttäytyy heille ennen kaikkea toiminnan mahdollisuuksina tai rajoituksina. Tiloja ja paikkoja kuvatessaan lapset nostivatkin kritiikkinä esille tilojen ahtauden ja likaisuuden sekä sen, miten ne estävät toimintaa. He toivoivat kaunista ja toiminnallisia mahdollisuuksia tarjoavaa ympäristöä. Tämä asettaa selviä vaateita lasten toiminta- ja oppimisympäristöjen kehittämiselle. ”
Kirjoittanut: Anni Nokso-Koivisto
Lähde: Alasuutari, M. ja Karila, K. 2014. Päivähoito ja varhaiskasvatus lasten silmin. Raportti varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi. Teoksessa Alasuutari, M., Alila, K., Eskelinen, M. & Karila, K. 2014. Vaikuta varhaiskasvatukseen. Lasten ja vanhempien kuuleminen osana varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessia Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:13, 63-88.