Kategoria: Varhaiskasvatus

Päivähoito ja varhaiskasvatus lapsen silmin

• Tutkimus toteutettiin valmisteilla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia työstävän työryhmän tueksi.
• Tarkoituksena saada kuuluviin lapsen ääni: Lasten mielipiteisiin ja tulkintoihin paneutuminen voi tarjota aikuisille ja päätöksentekoon uusia oivalluksia siitä, mitä lasten elämä on ja millaisia merkityksiä lapset sille antavat.
• Pyritään myös kehittämään lasten vaikutusmahdollisuuksia varhaiskasvatuksen arkeen ja ympäristöön.
• Lasten arviointiin sovellettiin ns. Mosaiikki-menetelmää (Mosaic approach), jossa muun muassa visuaalisin ja keskustelun menetelmin pyritään kuulemaan lasten näkemyksiä.
• Aineistoa pyrittiin hankkimaan eri puolilta Suomea ja erilaisissa päivähoidon muodoista.
• Osallistujat 2–6-vuotiaita lapsia: Tutkimusaineisto käsittää lähes 200 valokuvaa ja 24 keskustelua, joihin osallistui 48 lasta.
• Lapsia pyydettiin ottamaan pareittain kuvia 1) sellaisista päivähoidon paikoista, tiloista tai asioista, jotka ovat heille mieluisia, 2) sellaisista paikoista tai asioista, joista he eivät pidä. Lisäksi he ottivat kuvia 3) seikoista tai paikoista, jotka ovat heidän mielestään jostain muusta syystä tärkeitä.

• Kuvista juttelemisen lisäksi lasten kanssa keskusteltiin siitä, miksi he ajattelevat olevansa hoidossa, mikä ero on kotona ja hoidossa olemisessa, mikä aikuis(t)en toiminnassa on heidän mielestään tärkeää hoitopaikassa ja miten hoitopaikkaa tai sen toimintaa voisi parantaa/muuttaa.

 

• Tutkimuksen tuloksia:

”Tutkimukseen osallistuneille lapsille näytti olevan melko vaivatonta ymmärtää, että päivähoidolla tai varhaiskasvatuksella on monia tehtäviä. Päivähoidon tai varhaiskasvatuksen työvoimapoliittinen tehtävä oli heille itsestään selvä asia. Tämä tuli esille erityisesti perhepäivähoitoon tai päiväkotiin tulemisen perusteluissa. Kun päiväkodissa tai perhepäivähoidossa sitten oltiin, tarkastelu suuntautui päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen lapsille suunnattuna toimintana. Tässä yhteydessä kaverisuhteet, leikki ja aktiivinen toiminta nousivat esille.”

”Lapsille ei tutkimuksen tulosten perusteella näytä olevan yhdentekevää, millainen paikka perhepäivähoito tai päiväkoti on. Päivähoitopäivä näyttäytyy heille ennen kaikkea toiminnan mahdollisuuksina tai rajoituksina. Tiloja ja paikkoja kuvatessaan lapset nostivatkin kritiikkinä esille tilojen ahtauden ja likaisuuden sekä sen, miten ne estävät toimintaa. He toivoivat kaunista ja toiminnallisia mahdollisuuksia tarjoavaa ympäristöä. Tämä asettaa selviä vaateita lasten toiminta- ja oppimisympäristöjen kehittämiselle. ”

 

Kirjoittanut: Anni Nokso-Koivisto

Lähde: Alasuutari, M. ja Karila, K. 2014. Päivähoito ja varhaiskasvatus lasten silmin. Raportti varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi. Teoksessa Alasuutari, M., Alila, K., Eskelinen, M. & Karila, K. 2014. Vaikuta varhaiskasvatukseen. Lasten ja vanhempien kuuleminen osana varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessia Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:13, 63-88.

Vaikuta varhaiskasvatukseen -kysely

• Tekijänä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
• Taustalla varhaiskasvatuslain muutos.
• Asiakaslähtöinen arviointi osana varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistä.
• Osallistavaa arviointia: Vastaajina päiväkotilasten vanhemmat. Tuloksia käytetään uuden lain valmistelussa ja taustatietona.
• Tehtiin vuosien 2013-2014 vaihteessa.
• Tieto kyselystä OKM:stä kunnille, levisi myös sosiaalisen median kautta.
• 11 266 vastausta (suurin koskaan Suomessa kerätty aineisto vanhemmilta).
• Nettikysely, jossa avoimia ja strukturoituja kysymyksiä:

 

• Arvioinnin tuloksia:

”Tulosten mukaan vanhemmat pitävät varhaiskasvatusta tärkeänä palveluna. Varhaiskasvatus mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin, lasten kaverisuhteet, lapsen pääsyn varhaiskasvatustoimintaan sekä lapsen saamaa tukea kasvuunsa, kehitykseensä ja oppimiseensa.”

”Varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus on vanhempien mielestä hyvä, aukioloajat ovat riittävän joustavat, henkilökunta ammattitaitoista ja toiminnan sisällöt monipuolisia. Asiakasmaksuja pidetään kohtuullisina, mutta niihin toivotaan enemmän mahdollisuuksia porrastamiseen sekä tulorajoihin muutoksia niin, ettei suhteellisen pienilläkin tuloilla joudu maksamaan korkeinta maksua.”

”Kasvatuskumppanuutta vastaajat pitävät tärkeänä. Vanhemmat kokevat kasvatushenkilöstön suhtautuvan heihin arvostavasti ja vanhempien kasvatusnäkemysten tulevan kuulluiksi. Kasvatuskeskusteluja käydään säännöllisesti. Yhteistyön muotoja ei pidetä kovin monipuolisina ja muun muassa tiedonkulkuun vanhemmat ovat tyytymättömiä. Vanhempien tai lasten osallisuuden ei nähdä toteutuvan varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä eikä toteuttamisessa.”

”Huolissaan vanhemmat ovat suurista lapsiryhmistä, joissa sekä lapsen yksilöllinen huomiointi että pysyvät ihmissuhteet vaarantuvat ja psyykkinen kuormitus kasvaa. Henkilökuntaa pitäisi vastaajien mukaan olla enemmän, sen pitäisi olla pysyvämpää ja sijaisjärjestelyjä tulisi kehittää. Vanhemmat eivät myöskään ole täysin tyytyväisiä lapsen tarvitseman erityisen tuen toteutumiseen. Varhaiskasvatusympäristöjen tilojen asianmukaisuus, kunto ja remonttitarpeet nousevat esiin huolenaiheena.”

Kirjoittanut Anni Nokso-Koivisto

Lähde: Alasuutari, M., Alila, K., Eskelinen, M. & Karila, K. 2014. Vaikuta varhaiskasvatukseen. Lasten ja vanhempien kuuleminen osana varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessia Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:13.