Arviointitutkimusta aloitettaessa pohjatyön merkitystä ei voida liiaksi korostaa. Tutkijan on syytä esittää seuraavat kysymykset arvioinnin tilaajan kanssa:
Milloin arviointi tehdään? Onko kyse etukäteisarvioinnista, joka tukee tulevan prosessin suunnittelua, vai jatkuvasta arvioinnista koko projektin ajan vai jälkikäteisarvioinnista painottuen vaikuttavuuteen?
Missä arviointia tulee tehdä ja miten arviointia kannattaa kohdistaa? Tämä vaikuttaa aineiston valintaan ja antaa kuvan siitä, keiden mielipiteitä pidetään tärkeänä.
Kenelle arviointia tehdään? Keskustelut tilaajan kanssa arvioinnin tarvelähtöisyydestä täsmentävät hyödynsaajien näkökulmia, vaikka tilaajan mielipiteet eivät voikaan vaikuttaa arviointitutkimuksen tuloksiin.
Mitä ollaan arviomassa? Kohdistuuko arviointi merkittävyyteen, pysyvyyteen, tuloksellisuuteen, tehokkuuteen, vaikutuksiin vai vaikuttavuuteen?
Mitkä motiivit arviointiin liittyvät? Motiivina voi olla oppiminen ja tiedon lisääminen. Joskus halutaan vaikuttaa päätöksen tekoon. Painotus voi olla myös talouden näkökulmassa. Näitä kysymyksiä käsitellään usein liian pintapuolisesti arviointitutkimuksen tilauskeskusteluissa. Hyvinvointialaan liittyvää projektia ei kuitenkaan yleensä tehdä ilman, että sillä toivotaan olevan sekä taloudellisia että poliittisiakin vaikutuksia.
Lähde:
Gothóni, Raili (2015). Arviointi osana tutkivaa kehittämistä. Teoksessa Gothoni, Raili & Hyväri, Susanna & Kolkka, Marjo & Vuokila-Oikkonen, Päivi (2015). Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015. 285-295. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/87751/DiakB%2060_vuosikirja1.pdf?sequence=1
kirjoittanut Elina Reentie